Varaston kiertonopeus ja varastossaoloaika

Mäkilä Oy - esimerkit


Rahaa sitoutuu myös tavaravarastoihin niin kauan kuin tavara on myymättä - tavara ei hyllyssä lämmitä.

Maksuvalmius paranee, jos tavarat ovat varastossa entistä lyhyemmän aikaa. Mitä nopeammin varasto vaihtuu, sitä nopeammin saadaan raha käyttöön ja sitä vähemmän varastoon sitoutuu pääomia

Varaston kiertonopeus

Varaston kiertonopeus saadaan seuraavasti:
Myytyjen tavaroiden hankintameno
---------------------------------
    Varaston hankintahinta


Molemmat kaavassa olevat luvut ovat hankintahintaisia. Varasto arvostetaan hankintahintaan. Myytyjen tavaroiden hankintameno saadaan oikaisemalla ostoja varaston muutoksella.



ESIMERKKI

Mäkilä Oy:n tavaravaraston arvoksi oletetaan keskimäärin 25000,- ja myytyjen tavaroiden hankintamenoksi 150000,-

Varaston kiertonopeudeksi saadaan:
 150000,-
---------- = 6
  25000,-


Kiertonopeus 6 tarkoittaa, että varasto vaihtuu keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Varaston kiertonopeuden kasvaminen on yleensä myönteinen asia.




Keskimääräinen varastossaoloaika

Varaston kiertonopeuden perusteella voidaan laskea myös keskimääräinen varastossaoloaika, joka saadaan näin:
        365
----------------------
Varaston kiertonopeus
Mäkilä Oy:n tavaroiden keskimääräinen varastossaoloaika on:
 365
------ = noin 60 päivää
  6


Tavarat ovat siten keskimäärin 2 kuukautta varastossa ennen asiakkaille myyntiä.


Keskimääräinen varastossaoloaika voidaan laskea myös näin:
 365 * Varaston hankintahinta        365 * 25000,-
--------------------------------  = --------------- = n. 60 pv
Myytyjen tavaroiden hankintameno        150000,-


Jos Mäkilä Oy saisi pienennettyä varaston arvon 12500 euroon esim. pienemmissä erissä ostamalla, kiertonopeus olisi:
 150000,-
---------- = 12
  12500,-
Keskimääräinen varastossa oloaika olisi vain:
 365
----- = noin 30 pv eli 1 kk
 12


Kaavoja käyttäen voidaan laskea myös, mikä vaikutus varastossa oloajan muutoksella on varaston määrään. Kun tiedetään myytyjen tavaroiden hankintameno ja varastossaoloaika, saadaan näiden pohjalta varaston määrä näin:
Myytyjen tavaroiden hankintameno * Varastossaoloaika
----------------------------------------------------- 
                        365


Näin voidaan selvittää vaikkapa, paljonko Mäkilä Oy:n varaston määrä olisi, jos pyrittäisiin 45 päivän varastossaoloaikaan. Myynnin ja myytyjen tavaroiden hankintamenon oletetaan pysyvän ennallaan:
150000,- * 45
-------------- = n. 18500,-
     365


HOX!
Varaston arvon nousu ei välttämättä tarkoita varaston kiertonopeuden hidastumista eikä varaston arvon vähentyminenkään varaston arvon suurenemista.

Jos varaston määrä kasvaa samassa suhteessa kuin myynti, pysyvät varaston kiertonopeus ja keskimääräinen varastossaoloaika ennallaan.
                      Nykyinen tilanne                Uusi tilanne
Varasto                  50000,-                        60000,-
Myytyjen tavaroiden 
hankintameno            300000,-                       360000,-

Keskimääräinen       365 * 50000,-                   365 * 60000,-
varastossaoloaika  ---------------- = n 61 pv      -------------- = n 61 pv
                       300000,-                        360000,-


Hidas kiertonopeus syö maksuvalmiutta ja kannattavuutta

Varaston kiertonopeuden hidastuminen vaikuttaa sekä maksuvalmiuteen että kannattavuuteen. Maksuvalmius heikkenee, jos rahat ovat kiinni varastossa, vaikka rahaa tarvittaisiin erilaisiin maksuihin. Varastoon sitoutuvan rahan määrään voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota hitaasti kiertäviin tavaroihin.



Hitaasti liikkuva tavara syyniin!

Erityisesti sellaisia tuotteita, joita menee vähän kaupaksi, tulee seurata, jotta varaston arvo ei paisuisi ja kierto hidastuisi.
Myös nimikkeiden määrä vaikuttaa helposti varaston määrään. Jos yritys tarjoaa laajaa valikoimaa kustakin tavarasta, varaston määrä kasvaa. Jokaista valikoimaan kuuluvaa tuotetta on oltava tarjolla ainakin tietty minimimäärä, ja se kasvattaa varastoa. Karsimalla valikoimaa saadaan varaston arvoa pienennetyksi.



Korkokustannuksia, lisätyötä- ja kulua

Suuresta varaston arvosta aiheutuu lisää korkokustannuksia, iso varasto vaatii isot varastotilat ja sitä paitsi hitaasti kiertävässä varastossa voi tapahtua pilaantumista. Toisaalta ostotoimintoihin liittyvä työ lisääntyy, jos varasto pyritään pitämään kovin pienenä.

Ostettaessa pienissä erissä joudutaan ehkä maksamaan korkeampi hinta, ja useat pienet toimituserät voivat aiheuttaa myös suuremmat rahtikustannukset. Nämä tekijät vaikuttavat kunkin tavaranimikkeen osto- ja varastointikustannuksiin.